-DOLLS OF THE FOREST-

Heipä hei jälleen kerran! Kuten ylläolevista kuvista ehkä joku huomasikin, Mizu sai vähän aikaa sitten uuden, upean hiusvärin ja on nyt pirteän vaaleanpunainen! Poloinen olikin jo kituuttanut samalla vanhalla peruukilla jo parisen vuotta, joten muutos olikin jo paikallaan ^-^ Uusi tilattiin leekeltä , ja se saapui ajallaan ja hyvässä kunnossa, joten suosittelen todella muillekin.  Itse olen sairastellut, joten nukkejutut eivät ole olleet aivan päällimmäisenä mielessä, mutta nyt siihenkin on tulossa muutos ja seuraava projektini olisikin Madeleinin ja Arrenin nukkeprofiilien väsääminen tänne blogiin. On mukavaa keksiä nukeille persoonia ja taustatarinoita, vaikka yleensä niistä lopulta tuleekin melko kliseisiä, mutta mitäpä nyt sellaista suremaan ^^ Nyt vielä muutama kesän loppupuolella ja viime viikolla ottamani otos, toivottavasti pidätte!

Hei taas! Olen täällä taas herättelemässä tätä blogia henkiin! Jospa nyt kevään myötä taas lähtisi homma luistamaan paremmin...Haluni kehittyä tässä kuvauspuuhassa on kuitenkin yhtä suurensuuri kuin aina ennenkin ^^ Puhumattakaan siitä, että juuri tälläkin hetkellä blogger hiipparoi ympäriinsä kirveen kanssa tappamassa laatua kuvista, jotka vielä muokatessa näyttivät varsin hyviltä, mutta tänne siirrettäessä muuttuivat rakeisiksi sotkukasoiksi  >--< Koittakaa siis kestää pahuksen alhaista laatua.  Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää surkeutta ja valitusta, sillä taloomme on pomppinut suloinen pieni pörröpallero nimeltä Kiki! Hän on sekoitus bolognesea ja maltankoiraa, ja niin touhukas, että kuvat onnistuvat lähinnä pikku tomppelin nukkuessa. Mutta tämä postaus jäänee tällä kertaa vielä muutamaan ystävänpäivän aikoihin napattuun kuvaan (joista jokaisessa Madelein jostain syystä esiintyy). Ja lupaan myös, että seuraavalla kerralla kun täällä py

Morjensta taas! Siirsin taas itseni koneen ääreen ladatakseni tänne nämä pari hassua kuvaa jotka tammikuun aikana tuli otettua. Pakkanen on aika tuntuvasti vähentänyt kuvailun määrää, kun talvi jäädyttää niin sormet kuin kamerankin. Ehkä tämä on viimeinkin se syy, joka pakottaa minut sopeutumaan myös sisällä kuvaamiseen, jota olen karttanut muun muassa siitä syystä, ettei pienessä myyränkoloasunnossamme oikein koskaan ole tarpeeksi valoa. Osa näistä otoksista saattaa olla myös hieman epätarkkoja kiitos mokoman iskänketaleen, joka oli sörkkinyt kameran asetuksia...Mutta nyt vapautan teidät valitusvirsijorinoistani! Älkää unohtako lapasia kotiin! Ja jos on tosi kylmä niin muistakaa, että Savonlinnassa  oli joskus ammoisina aikoina 40 astetta pakkasta!